Lauttasaaressa on kolme tietä, Tallbergin puistotie, Lauttasaarentie ja Särkiniementie, jotka ovat teitä niin nimeltään kuin olemukseltaan. Nämä tiet ovat ajalta, jolloin Lauttasaaren asukasmäärä oli pienempi ja alue maaseutumaisempi. Helsingin kasvaessa Lauttasaaresta on tullut osa kaupunkia – ihmisiä on enemmän ja kulkumuodot ovat monipuolisempia. Laru on houkutteleva asuinpaikka, jonka väestö myös uusiutuu – saarella on paljon lapsia, jotka kulkevat kouluun, puistoon ja rannalle näiden mainittujen vilkkaasti liikennöityjen teiden yli.

Sanana “tie” viittaa maaseudun tai lähiöiden väyliin, joissa liikenne painottuu autoiluun ja ympäristö on harvempaan rakennettua kuin kaupungissa. Kadut puolestaan ovat tiiviimmin asutussa ympäristössä sijaitsevia väyliä, jotka palvelevat kaikkia liikkumisen muotoja – niin jalankulkijoita, pyöräilijöitä kuin autoilijoita. Kaduilla kaiken ikäisten on turvallista liikkua vilkkaasta liikenteestä huolimatta. Olisikin korkea aika muuttaa nämä kolme Lauttasaaren tietä kaduiksi! Tervehtisimme ilolla Tallbergin puistokatua, Lauttasaarenkatua, ja Särkiniemenkatua.

Nimiä tärkeämpää on katujen rakenne. Nyt ne ovat leveitä ja maantiemäisia, minkä vuoksi niillä usein myös ajetaan melko lujaa autolla. Leveät ajoradat houkuttelevat tutkitusti ajamaan ylinopeutta ja kasvattavat onnettomuusriskiä. Kovat nopeudet lisäävät myös liikenteen melua ja laskevat ympäristön ja asuntojen viihtyisyyttä. Kapeammilla kaduilla autoilijat vaistomaisesti laskevat ajonopeutta, oli rajoitus mikä hyvänsä. Katupuun rungon vierestä ei ajeta vahingossa kuuttakymppiä.

Kävelijän vakavan loukkaantumisen tai kuoleman riski riippuu hyvin voimakkaasti häneen törmäävän auton nopeudesta. Osin siitä syystä esimerkiksi Naantalin kaupungin alueella on voimassa 30 km/h nopeusrajoitus kaikilla keskustan kaduilla. Jos Lauttasaari olisi kunta, se olisi selkeästi Naantalia suurempi, ja saarella liikkuu niin paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, että nopeuksien laskeminen samalle tasolle olisi täysin perusteltua. Erityisen perusteltua se olisi paikoissa joissa on kadun varressa koulu, kuten Lauttasaarentiellä, Tallbergin puistotiellä ja Isokaarella onkin. Isokaarella nopeutta alennettiin muutama vuosi sitten ja koulun läheiselle osalle tehtiin hidasteet, joka ei ole vähentänyt ajamisen sujuvuutta mutta on parantanut kadun turvallisuutta ja laskenut autojen nopeuksia. Tosin edelleen Isokaarella on osuuksia, jotka houkuttelevat ajamaan liian kovaa suhteessa kadunvarsipysäköintiin ja jalankulkijoiden määrään.

Kaupungeissa kaduilla autojen, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden rinnakkaiselon pitää olla sujuvaa ja turvallista. Kaduilla eivät ole vain läpikulkua varten, vaan myös reittejä virkistykseen, koiran ulkoilutukseen ja vaikka terassikahvilla istuskeluun. Autojen ajonopeuksien pieneneminen parantaisi merkittävästi asukkaiden turvallisuutta, erityisesti perheiden ja lasten, jotka kulkevat kouluun tai leikkipaikoille. Hieman alemmat nopeudet vähentäisivät onnettomuusriskiä ja loisivat ympäristöä, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät voisivat liikkua vapaammin. Selkeästi erotetut pyörä ja jalankulkuväylät lisäisivät myös turvallisuutta. Liikenteen melun määrä riippuu voimakkaasti ajonopeudesta. Nopeuksien laskiessa melu vähenisi, mikä puolestaan lisäisi alueen viihtyisyyttä ja rauhallisuutta. Leveämmät jalkakäytävät, istutukset ja penkit voisivat muuttaa alueen viihtyisämmäksi ja sosiaalisemmaksi. Kaduilla liikkuvien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä kasvaisi, mikä edistäisi elävää kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä.

Otetaan Lauttasaaressa paikkamme osana laajennettua kantakaupunkia, ja tehdään saaren teistä katuja!

Alla toimenpiteitä, joilla nämä kolme tietä voidaan muuttaa kaupunkimaisemmiksi, samalla parantaen niiden varressa olevien puistojen viihtyisyyttä:

1. Kaventaminen ja ajonopeuden rajoittaminen

• Kaistojen kaventaminen: Kapeammat kaistat ohjaavat autoilijoita ajamaan hitaammin, mikä lisää turvallisuutta. Tämä ei vähennä juurikaan liikenteen kapasiteettia, mutta saa alueen tuntumaan vähemmän moottoriliikenteen hallitsemalta.
• Parkkipaikkojen erottaminen tiestä: Särkiniementiellä on kaarteessa kadunvarsipysäköintiä, joka on niin leveää, että paikalla säilytetään pitkäaikaisesti jopa rekkoja. Paikkojen ollessa tyhjänä tie tuntuu valtavan leveältä, ja tässä ajetaan reippaita ylinopeuksia, vaikka lähellä on leikkipuistosta tuleva risteys, johon on heikko näkyvyys. Pysäköintipaikat voi säilyttää, mutta kadun ilme tulisi kaventaa kiveyksillä ja mahdollisesti istutuksilla. Merikylpylän puiston ja Hevosenkenkäpuiston kohdilla voisi kadun varteen istuttaa puita, jolloin Särkiniemen alkupään puistokatu jatkuisi Vattuniemen suuntaan myös liikennevalojen jälkeen.
• Automaattinen nopeusvalvonta: Kamerat oikeisiin paikkoihin erityisesti Särkiniementiellä olisivat tarpeen.
• Nopeusrajoitusten laskeminen: Alentamalla nopeusrajoituksia saaren teillä 30 km/h lisättäisiin turvallisuutta ja rauhallisuutta ilman, että matka-ajat juurikaan pitenisivät. Näin voitaisiin myös poistaa osa valo-ohjatuista risteyksistä, joka nopeuttaisi kaikkien liikkumista.
• Kaistojen vähentäminen: Poistetaan tarpeettomat nelikaistaset tieosuudet, sekä tarpeettomat samansuuntaiset rinnakkaiset kadut esimerkiksi Tallbergin puistotiellä. Nykyiset katujärjestelyt käyttävät kohtuuttomasti tilaa liikennemäärään nähden. Vähentämällä autoliikenteen tilankäyttöä saadaan tilaa puille ja istutuksille.

2. Leveämmät jalkakäytävät ja erotetut pyörätiet

• Selkeästi merkityt ja erotetut pyörätiet: Pyöräily on tärkeä osa kaupunkimaista liikkumista, ja selkeästi rajatut pyörätiet helpottavat sekä autoilijoiden että pyöräilijöiden liikkumista ja tekevät jalankulustakin mielyttävämpää. Pyörätiet voidaan eriyttää joko fyysisillä esteillä (esim. korotukset) tai vihreillä istutuskaistaleilla.
• Leveämmät jalkakäytävät: Vaikka rakennuksia ei olisi heti tien vieressä, leveät ja viihtyisät jalkakäytävät lisäävät jalankulkijoiden turvallisuutta ja mukavuutta. Jalankulkuväylien viihtyisyyteen on hyvä panostaa istutuksilla, penkeillä ja hyvällä valaistuksella. Talviaikaan talvikunnossapito on kriittinen parannuskohde etenkin vanhemmille ihmisille.

3. Viheralueiden integrointi

• Puistojen yhteys katuun: Puistojen vierestä kulkevaan katuosuuteen on syytä panostaa erityisesti, sillä Helsingissä tutkimusten mukaan puiston viihtyisyyteen vaikuttaa huomattavasti se, kulkeeko puiston vieressä autoja. Tällöin on erityisen tärkeää, että ajonopeus pysyy alhaisena. Nyt teiden varsien puistot Lauttasaaressa ovat vajaakäytöllä häiritsevän liikennemelun vuoksi: varsinkin Pajalahdenpuisto (tai “Shellin puisto”) voisi olla oikein viihtyisä, jos se ei olisi kahden leveän tien rajaama. Hevosenkenkäpuisto on hyvä esimerkki siitä, miten puisto voidaan rajata viihtyisäksi pensain ja pengerryksin, mutta toisaalta yhteyksien puute Särkiniementielle lisää tien estevaikutusta ja istutukset ja kävelysilta heikentävät näkyvyyttä, joka aiheuttaa suojatiellä jatkuvasti vaaratilanteita.
• Puistoon halkaisevan tien poistaminen: Tallbergin puistotie halkaisee Pajalahden puiston kahteen osaan. Puiston läpi kulkeva autoliiikenne aiheuttaa merkittävän määrän meluhaittaa koko puistoon ja laskee muuten hienon puistoalueen viihtyisyyttä merkittävästi. Olisikin syytä selvittää, voitaisiinko Tallbergin puistotien alkupää sulkea läpiajolta kokonaan Pajalahden puiston kohdalla. Tällöin voitaisiin laajentaa Pajalahden puistoa ja rauhoittaa se autoliikenteen melulta. Puiston yhdistäminen tekisi kokonaisuudesta alueen lapsia ja lähiliikuntaa palvelevan hidastamatta juurikaan Tallbergin puistotien tonteille ajoa. Puiston käyttöarvo nousisi merkittävästi ja meluhaitta päiväkodin alueella vähenisi.
• Istutukset ja maisemointi: Kadun kaventaminen ja puiden tai istutusten lisääminen autokaistan viereen laskee autojen nopeutta ja samalla laajentaa ja parantaa puistoaluetta. Myös autolla on mukavampi ajaa kauniissa ja vehreässä ympäristössä. Pensasaidalla voidaan myös vähentää liikenteen melua ja parantaa puiston esteettistä luonnetta, kun autot jäävät pensasaidan taakse. Teiden vierestä on poistettu haitallista vieraslajia, kurtturuusua. Nämä tulisi korvata muilla istutuksilla. Istutukset voivat myös toimia luonnollisina rajoina eri liikkumismuotojen välillä.

4. Liikenteen rauhoittaminen ja hidasteet

• Korotetut suojatiet ja hidasteet: Jalankulkijoiden turvallisuus paranee, kun suojatiet tehdään korotetuiksi, mikä pakottaa autoilijat hidastamaan nopeutta. Samoin eri muotoiset hidasteet ja istutukset ovat tehokas tapa vähentää ajonopeuksia. Näitä tarvitaan ensisijaisesti koulujen ja puistojen kohdalla sekä vilkkaimmilla jalankulkualueilla.
• Kiertoliittymät: Risteyksiin voidaan lisätä pieniä kiertoliittymiä, jotka hidastavat liikennettä ja tekevät liikkumisesta sujuvampaa kaikille tienkäyttäjille. Nämä tulee toteuttaa laadukkaasti, jolloin ne ovat turvallisia kaikille kulkijoille ja myös esteettisesti mielyttäviä, mutta koska ne vievät paljon tilaa, niitä kannattaa käyttää vain vilkkaimmilla osuuksilla. Särkiniementiellä kiertoliittymiä voisi tutkia sekä Lauttasaarentien että Isokaaren ja Tallbergin puistotien risteyksiin.

5. Kaupungin infrastruktuurin parantaminen

• Joukkoliikennepysäkkien kehittäminen: Bussipysäkkien suunnittelun tulisi olla toimivaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että bussista voi poistua turvallisesti, eikä esimerkiksi joudu väistämään bussipysäkin vierestä kulkevaa pyöräliikennettä, kuten nyt paikoin tapahtuu.
• Selkeästi merkityt kaistat: Jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoille tarkoitetut kaistat tulee erottaa toisistaan selkeästi ja ohjata kulkijat käyttämään niitä turvallisesti. Nyt esimerkiksi Tallbergin puistotiellä on liikennemäärän nähden tarpeettoman monta autokaistaa samaan suuntaan, eikä pyöräliikenteelle ole lainkaan omaa merkittyä kaistaa. Monessa paikassa jalankulkijat ja pyöräilijät on ohjattu saamaan kapeaan tilaan.

6. Kalusteet ja julkisen tilan elementit

• Penkkejä ja valaisimia: Vaikka ympärillä olisi puistoalueita, kaupunkimaisuus lisääntyy, kun katujen varsille tuodaan kalusteita, kuten penkkejä, pöytiä ja roskakoreja, jotka luovat tilaa ihmisten oleskelulle ja liikkumiselle.
• Taide ja opasteet: Alueen luonteen voi tuoda esiin taiteen avulla, kuten katumaalauksilla, veistoksilla tai viherseinillä, jotka lisäävät katujen houkuttelevuutta ja identiteettiä.

Lauttasaaren yleisilme ja luonne ovat kaupungin kasvun myöstä muuttuneet paljon viime vuosikymmeninä. Tätä kehitystä eivät kaikki toivota tervetulleeksi. On kuitenkin positiivinen ongelma, että kaupunki kasvaa ja menestyy. Myös Lauttasaari on kehittynyt monella tavalla parempaan suuntaan ja saaren palvelut ovat parantuneet ja monipuolistuneet. On tärkeää, että saaren kehittyminen aiempaa kaupunkimaiseksi tapahtuu asukkaiden arkea parantaen ja saaren viihtyisyyden säilyttäen.

Saaren yritys- ja asukasmäärän kasvaessa autoliikenne ei saa vähentää liikkumisen turvallisuutta tai lisätä meluhaittaa asukkaille. Muuttamalla saaren tiet kaduiksi voimme tehdä melko pienillä toimenpiteillä parempaa asumisympäristöä saaren asukkaille. Kadut, jotka palvelevat monia eri liikkumismuotoja ja tukevat yhteisöllistä elämää, tekevät Lauttasaaresta entistä turvallisemman ja viihtyisämmän paikan asua – eli parantavat saarella asuvien elämänlaatua. Minuutin pidennys automatkaan ei vaikeuta autoilua, jos se samalla vähentää pysähdyksiä ja stressiä auton ratissa.

Me allekirjoittaneet olemme jättäneet aloitteen kaupunginvaltuustossa Lauttasaaren Särkiniementien ja Tallbergin puistotien muuttamisesta kaduiksi. Pääset lukemaan sen täällä: Valtuustoaloite 25.09.2024 Tuominen Aino Lauttasaaren Särkiniementien ja Tallbergin puistotien muuttaminen kaduiksi

Aino Tuominen ja Saana Rossi, Vihreiden varavaltuutetut Lauttasaaressa